rylogo




Joululauluilta Pornaisten kirkossa 29.11.2025

29.  Joululauluilta







1. Hoosianna. Virsi 1
2. Joulupuu on rakennettu
3. En etsi valtaa, loistoa
4. Sylvian Joululaulu
5. Nyt sytytämme kynttilän. Virsi 13
6. On kylmä Pohjolan pakkassää. SL 18
7. Taivas sylissäni
8. Heinillä härkien kaukalon
9. Lapsen Joulurukous
10. Mä seimes ääreen seisahdun
11. Kuului laulu enkelten
12. Enkeli taivaan lausui näin. Virsi 21










1. Hoosianna. Virsi 1

||:Hoosianna, Daavidin poika, kiitetty olkoon hän! Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.:||
||:Hoosianna, hoosianna, hoosianna, hoosianna! Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.:||

||:Hoosianna, Daavidin poika, kiitetty olkoon hän! Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.:||
||:Hoosianna, hoosianna, hoosianna, hoosianna! Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.:||










2. Joulupuu on rakennettu


[Kouluikäiset laulavat] Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella. Namusia ripustettu ompi kuusen oksilla.

Kuusen pienet kynttiläiset valaisevat kauniisti. Ympärillä lapsukaiset laulelevat sulosti.

Kiitos sulle, Jeesuksemme, kallis Vapahtajamme, kun sä tulit vieraaksemme, paras joululahjamme.

Tullessasi toit sä valon, lahjat rikkaat runsahat; autuuden ja anteeksannon, kaikki taivaan tavarat.

Anna, Jeesus, Henkes valon, jälleen loistaa sieluumme. Sytytellä uskon palon, siunaa Jeesus joulumme!










3. En etsi valtaa, loistoa


En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan; ma pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan. Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo. Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan.

Suo mulle maja rauhaisa ja lasten joulupuu, Jumalan sanan valoa, joss' sieluin kirkastuu. Tuo kotihin, jos pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin. Jumalan sanan valoa, ja mieltä jaloa.

Luo köyhän niinkuin rikkahan saa joulu ihana! Pimeytehen maailman tuo taivaan valoa! Sua halajan, sua odotan, sä Herra maan ja taivahan. Nyt köyhän niin kuin rikkaan luo suloinen joulus tuo!










4. Sylvian Joululaulu


Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan, joulu joutui jo rintoihinkin. Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan jo pirtteihin pienoisihin. Mutt’ ylhäällä orressa vielä on vain se häkki, mi sulkee mun sirkuttajain, ja vaiennut vaikerrus on vankilan; oi murheita muistaa ken vois laulajan?

Miss' sypressit tuoksuu nyt talvellakin, istun oksalla uljaimman puun, miss' siintääpi veet, viini on vaahtovin ja sää aina kuin toukokuun. Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään, ah, tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään. Ja laulelmat lempeesti lehdoissa soi, sen runsaammat riemut ken kertoilla voi!

Sä tähdistä kirkkain, nyt loisteesi luo sinne Suomeeni kaukaisehen! Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo, sa siunaa se maa muistojen! Sen vertaista toista en mistään ma saa, on armain ja kallein mull' ain Suomenmaa. Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian ja soi aina lauluista sointuisimman!










5. Nyt sytytämme kynttilän. Virsi 13


Nyt sytytämme kynttilän, se liekkiin leimahtaa. Me odotamme Jeesusta, seimessä nukkuvaa.

[Tauko laulussa, lapset sytyttävät kynttilän alttarille.]

Nyt sytytimme kynttilän, se liekkiin leimahti. Me odotamme Jeesusta, seimessä nukkuvaa.










6. On kylmä Pohjolan pakkassää. SL 18


On kylmä Pohjolan pakkassää, ja päivää pimeys piirittää. On loiste kaukana auringon, vaan silti kirkkaus läsnä on.

Nyt lapsi seimeen on syntynyt ja tähti taivaalle syttynyt. Se yllä kaupungin pienoisen tuo viestin lahjasta taivaitten.

Kun lapsi sydämiin tulla saa, hän meille armonsa lahjoittaa. Hän maille viimojen, nietosten tuo lämmön kotiin ja rakkauden.

Niin Pohjan valkeat välkkyen nyt juhlaan yhtyvät enkelten. Myös Pohjan taivaalle loistamaan jää tähti elämän ruhtinaan.

Ja kerran joulussa kirkkauden saan nähdä Herrani, Jeesuksen. Soi siellä laulumme kiitosta, kun tähti johdatti matkalla.










7. Taivas sylissäni


Keneltä sai tähden tuo katse pienokaisen? Kuka poisti synkeyden yöstä paimenten? Kuka solmi kruunun nyt sinun hiuksillesi? Viisaat kuka johti luokse rakkaan lapseni?

Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien. Tuotko, lapseni, nyt toivon maailmaan? Olet aarre sydänten. Miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan?

Ken toi kyyneleitä jo silmiin pienokaisen? Miksi äitiin tarraudut nyt niin vavisten? Varjot toistaa sen nyt, enkeli on mennyt. Kaiken kauniin muistan, vaikka en voi ymmärtää.

Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien. Tuotko, lapseni, nyt toivon maailmaan? Olet aarre sydänten. Miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan?

Täällä kaikkiin päiviin tuo ilo taivaallinen, lempeyttä, rakkautta silmiin ihmisten. Sanat, jotka kuulin, ne unohdu ei koskaan. Vaikka mitä tulkoon, niistä aina voimaa saan.

Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien. Tuotko, lapseni, nyt toivon maailmaan? Olet aarre sydänten. Miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan?

Keneltä sai tähden tuo katse pienokaisen? Beetlehemin yllä loistaa tähti ikuinen.










8. Heinillä härkien kaukalon


Heinillä  härkien kaukalon nukkuu lapsi viaton. Enkelparven tie kohta luokse vie rakkautta suurinta katsomaan.

Helmassa äitinsä armahan nukkuu poika Jumalan. Enkelparven tie kohta luokse vie rakkautta suurinta katsomaan.

Keskellä liljain ja ruusujen nukkuu Herra ihmisten: Enkelparven tie kohta luokse vie rakkautta suurinta katsomaan.

Ristillä rinnalla ryövärin nukkuu uhri puhtahin. Enkelparven tie kohta luokse vie rakkautta suurinta katsomaan.










9. Lapsen Joulurukous


Sua, Jeesus, katsomaan saanko tulla luo seimen Daavidin kaupunkiin? On kasvot lapsosen myöskin sulla ja kädet pienoiset, eikö niin!

Mä tietä kysyisin paimenilta, kun maahan kaukaiseen saavuttais. Jos pimentyisi ja tulis ilta, mua tähti Jumalan johdattais.

Sun enkelvartios nähdä saisin ja lahjat viisaitten tietäjäin. Sun pyhää kättäsi koskettaisin ja hiljaa kuiskaisin sulle näin:

Sua kiitän, Jeesus, mä lapsi pieni. Sun ystäväsi kai olla saan? Sun kanssas kulkea tahdon tieni ja päästä kaupunkiin taivaan maan.